Lapsen kehityskaari 9-12 vuoden iässä on täynnä tärkeitä fyysisiä ja kognitiivisia harppauksia. Tässä iässä liikunnalliset perustaidot vahvistuvat ja jalostuvat, mikä luo ihanteellisen pohjan monipuolisille harrastuksille. Erityisen kiinnostavaa on tanssin ja voimistelun vuorovaikutus – miten nämä toisiaan täydentävät liikuntamuodot voivat rikastaa toisiaan ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Voimistelutausta antaa tanssijalle sellaisia taitoja ja vahvuuksia, jotka erottuvat edukseen tanssillisessa ilmaisussa, samalla kun tanssin elementit tuovat voimisteluun syvyyttä ja ilmaisuvoimaa.
Monien vanhempien pohdinta sopivan liikuntaharrastuksen löytämisestä alakouluikäiselle onkin aiheellinen – harrastuksen tulisi olla sekä kehittävä että mieluisa. Tanssillinen voimistelu yhdistää nämä maailmat tarjoten lapselle moniulotteisen harrastuksen, joka tukee sekä fyysistä kehitystä että luovaa ilmaisua. Helsinkiläisessä Voimisteluseura Flikussa tämä yhteys ymmärretään syvällisesti, ja olemme rakentaneet harjoitusohjelmamme tukemaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
Miten voimistelu tukee 9-12-vuotiaan tanssitaitojen kehitystä?
Voimistelu on yksi parhaista tavoista rakentaa vahva perusta tanssitaidoille juuri 9-12 vuoden iässä. Tässä ikävaiheessa lapsen motoriset taidot kehittyvät vauhdilla, ja heidän kykynsä oppia monimutkaisia liikesarjoja paranee merkittävästi. Voimistelun peruselementit – kehonhallinta, koordinaatio, tasapaino ja liikkuvuus – luovat juuri ne tärkeät rakennuspalikat, joita tarvitaan myös tanssissa menestymiseen.
Kehonhallinta on yksi voimistelun kulmakivistä. Kun lapsi oppii tunnistamaan ja hallitsemaan kehoaan erilaisissa asennoissa ja liikkeissä, hän saa vahvan pohjan kaikelle liikkumiselle. Voimisteluharjoituksissa lapset oppivat löytämään ja käyttämään keskivartalon tukilihaksia, mikä mahdollistaa hallitut ja puhtaat liikkeet. Tämä sama taito on oleellinen tanssissa, jossa liikkeiden puhtaus ja hallittu suoritus ovat avainasemassa. 9-12-vuotiaan lapsen kehonhahmotus kehittyy voimistelun monipuolisten harjoitteiden kautta niin, että se näkyy välittömästi myös tanssitaitojen kehittymisessä.
Koordinaatiokyvyn kehittyminen voimistelun avulla on toinen merkittävä hyöty. Voimisteluliikkeet vaativat usein raajojen eriyttämistä ja monimutkaisia liikeratoja, mikä kehittää aivojen ja lihasten välistä yhteistyötä. Tämä näkyy tanssissa kykynä toteuttaa moniulotteisia liikesarjoja ja omaksua uusia tanssikuvioita nopeammin. Mitä parempi koordinaatiokyky lapsella on, sitä helpommin hän pystyy hallitsemaan erilaisia tanssiaskeleita ja -liikkeitä yhtäaikaisesti.
Tasapaino on sekä voimistelussa että tanssissa välttämätön taito. Voimistelussa tasapainoa harjoitellaan monissa eri asennoissa ja erilaisilla alustoilla. Tämä kehittää lapsen vestibulaarista järjestelmää (tasapainoaistia) ja proprioseptiikkaa (asentotuntoa) tavalla, joka antaa vankan perustan tanssitaitojen kehittymiselle. Tanssissa tasapaino näkyy erityisesti piruettien, nostojen ja erilaisten jalkojen asemien hallinnassa.
Liikkuvuus on voimistelun elementti, jonka hyödyt näkyvät selkeästi tanssissa. Voimisteluharjoittelussa liikkuvuutta kehitetään systemaattisesti ja turvallisesti, mikä mahdollistaa laajemmat liikeradat tanssissa. 9-12-vuotiaan kehon liikkuvuus on vielä luonnostaan hyvä, ja tämän ikävaiheen aikana tehdyt liikkuvuusharjoitteet luovat pohjan, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Hyvä liikkuvuus mahdollistaa tanssillisessa ilmaisussa puhtaammat linjat ja näyttävämmät liikkeet.
Tanssin ja voimistelun yhteinen perusta lapsen kehityksessä
Tanssi ja voimistelu jakavat useita yhteisiä elementtejä, jotka tekevät niistä luonnollisia kumppaneita lapsen liikunnallisessa kehityksessä. Rytmitaju on yksi näistä keskeisistä yhteisistä tekijöistä. Voimistelussa ja erityisesti tanssillisessa voimistelussa rytmin tunnistaminen ja liikkeen sitominen musiikkiin ovat oleellisia taitoja. Kun lapsi oppii tunnistamaan erilaisia rytmejä ja tahtilajeja sekä liikkumaan niiden mukaan, hän kehittää musikaalisuuttaan tavalla, joka tukee molemmissa lajeissa edistymistä.
Kehon linjaukset ovat toinen merkittävä yhteinen tekijä. Sekä tanssissa että voimistelussa oikeat linjaukset ovat perusta turvalliselle ja esteettiselle liikkumiselle. Kun jalat ovat oikeassa linjauksessa lonkasta alkaen, selkäranka on optimaalisessa asennossa ja käsien linjat ovat puhtaat, liikkeet näyttävät kauniilta ja niitä on turvallista toteuttaa. 9-12-vuotiaana nämä linjaukset alkavat vakiintua kehon muistiin, jolloin oikeiden linjausten oppiminen on erityisen tärkeää.
Ilmaisutaito yhdistää tanssia ja voimistelua tavalla, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Tanssillisessa voimistelussa lapsi oppii ilmaisemaan tunteitaan ja tarinoita liikkeen kautta. Tämä kehittää samanaikaisesti sekä fyysisiä taitoja että emotionaalista älykkyyttä. Lapsi oppii tunnistamaan, miten liike voi kertoa tarinaa, välittää tunnetta ja luoda merkityksiä. Tämä taito siirtyy suoraan tanssiin, jossa ilmaisu on usein lajin ydintä.
”Voimistelu antaa lapselle työkalupakin, jolla hän voi rakentaa monipuolisen ilmaisun tanssin maailmassa. Samalla tanssi rikastuttaa voimistelijan kykyä tuoda liikkeisiin merkitystä ja tunnetta.”
Näiden taitojen harjoittelu rinnakkain tehostaa oppimista merkittävästi. Kun lapsi harjoittelee samaa taitoa hieman eri konteksteissa – esimerkiksi tasapainoa sekä voimistelun staattisissa asennoissa että tanssin dynaamisissa liikkeissä – tapahtuu niin kutsuttua siirtovaikutusta. Tämä tarkoittaa, että yhdessä ympäristössä opittu taito siirtyy ja vahvistuu toisessa ympäristössä. Tämä monipuolinen harjoittelu rikastuttaa lapsen motorista oppimista ja luo aivoihin monipuolisempia hermoverkkoja.
Tanssillinen voimistelu on erinomainen esimerkki lajista, jossa nämä elementit yhdistyvät luonnollisella tavalla. Se on suomalaiseen naisvoimisteluun pohjautuva laji, jossa korostuvat keskustalähtöisyys, liikkeen virtaavuus, rytmisyys ja ilmaisullisuus. Lajin harjoittelussa yhdistyvät voimistelun perustekniikat ja tanssillinen ilmaisu, mikä tarjoaa lapselle kokonaisvaltaisen tavan kehittää liikunnallisia taitojaan.
Itseluottamuksen ja kehonkuvan vahvistuminen harrastuksen kautta
Voimistelu- ja tanssiharrastuksella on merkittävä rooli lapsen itseluottamuksen rakentumisessa ja positiivisen kehonkuvan muodostumisessa. 9-12-vuotiaana lapsen minäkuva muovautuu voimakkaasti, ja tässä iässä saadut kokemukset muokkaavat sitä, miten lapsi näkee itsensä tulevaisuudessa. Onnistumisen kokemukset voimistelussa ja tanssissa antavat lapselle konkreettisia todisteita siitä, että hän pystyy oppimaan uusia taitoja ja kehittymään.
Kun lapsi oppii uuden taidon – oli se sitten tasapainoasento, piruetti tai tanssisarja – hän saa konkreettisen todisteen kyvystään ylittää haasteita. Nämä onnistumiset rakentavat pala palalta vahvempaa itseluottamusta, joka heijastuu myös muille elämän osa-alueille. Lapsi oppii, että sinnikäs harjoittelu tuottaa tulosta, mikä on arvokas oppi koko elämän kannalta.
Voimistelussa ja tanssissa kehon hallinta ja kehontuntemus kehittyvät tavalla, joka tukee positiivisen kehonkuvan muodostumista. Lapsi oppii arvostamaan kehoaan sen toiminnallisuuden ja taitojen kautta, ei vain ulkonäön perusteella. Tämä on erityisen tärkeää nykymaailmassa, jossa lapset kohtaavat jatkuvasti ulkonäköpaineita. Kun fokus on siinä, mitä keho osaa tehdä ja miten sitä voi kehittää, rakentuu terveempi suhde omaan kehoon.
Flikussa valmentajamme ymmärtävät tämän puolen tärkeyyden ja tekevät tietoista kasvatustyötä fyysisen valmennuksen ohella. Valmentajamme keskittyvät vahvuuksien huomaamiseen ja positiiviseen palautteeseen. Jokainen lapsi nähdään yksilönä, jonka henkilökohtaista kasvua tuetaan kannustavassa ilmapiirissä. Tämä kasvatuksellinen lähestymistapa on kirjattu seuramme valmennuslinjaan, johon kaikki ohjaajamme ovat sitoutuneet.
Ryhmässä toimiminen kehittää myös tärkeitä sosiaalisia taitoja. Lapset oppivat toimimaan osana ryhmää, huomioimaan muita ja antamaan tilaa toisille. Nämä sosiaaliset taidot ovat arvokkaita kaikilla elämän osa-alueilla. Yhteisten koreografioiden harjoittelu opettaa yhteistyön merkitystä ja kehittää kykyä toimia osana kokonaisuutta.
Esiintyminen on osa sekä voimistelua että tanssia, ja se tarjoaa lapsille mahdollisuuden ylittää itsensä ja kokea ylpeyttä osaamisestaan. Flikussa järjestämme säännöllisesti näytöksiä ja tapahtumia, joissa lapset pääsevät näyttämään taitojaan. Nämä tilanteet opettavat paitsi esiintymistaitoja myös jännityksen hallintaa ja kykyä toimia paineen alla – taitoja, joita tarvitaan monissa elämän tilanteissa.
Harrastuspolku ja taitojen jatkuva kehittyminen Flikussa
Voimisteluseura Flikussa tarjoamme monipuolisen harrastuspolun, joka tukee lapsen tanssitaitojen ja voimistelutaitojen kehittymistä pitkäjänteisesti. Ymmärrämme, että jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan ja että harrastuksen tulee mukautua lapsen kasvuun ja kehitykseen. Siksi olemme rakentaneet selkeän polun, joka mahdollistaa harrastuksen jatkumisen lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen saakka.
9-12-vuotiaille tarjoamme erilaisia ryhmiä, jotka vastaavat eri tasoisten ja eri tavoin orientoituneiden lasten tarpeisiin. Tanssillisen voimistelun ryhmiä on sekä harrastepainotteisina että tavoitteellisempina ryhminä. Harrasteryhmissä painopiste on ilon ja liikunnan riemun kokemisessa sekä perusliikunnallisten taitojen kehittämisessä. Tavoitteellisemmissa ryhmissä harjoittelua on enemmän, ja siinä tähdätään myös esiintymisiin ja mahdollisesti kilpailuihin.
Tanssillisen voimistelun lisäksi Fliku tarjoaa monia muita lajivaihtoehtoja, jotka tukevat toisiaan. Telinevoimistelussa kehittyvät erityisesti voima, koordinaatio ja rohkeus. TeamGym yhdistää telinevoimistelun elementtejä joukkuetoimintaan, kehittäen samalla ryhmässä toimimisen taitoja. FreeGym puolestaan tarjoaa vapaamman lähestymistavan voimisteluun, yhdistäen elementtejä myös parkourista ja akrobatiasta.
Monet lapset harrastavatkin Flikussa useampaa lajia rinnakkain, mikä tukee monipuolista liikunnallista kehitystä. Esimerkiksi telinevoimistelun yhdistäminen tanssilliseen voimisteluun antaa lapselle sekä vahvan fyysisen pohjan että ilmaisullista vapautta. Tämä monipuolisuus näkyy myöhemmin tanssitaidoissa, kun lapsi hallitsee sekä tekniset elementit että ilmaisullisen puolen.
Iän karttuessa harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat entisestään. 12 ikävuoden jälkeen nuori voi jatkaa harrastustaan yhä tavoitteellisemmin tai siirtyä nuorten harrasteryhmiin. Meillä nuorille on tarjolla myös mahdollisuus toimia apuohjaajina, mikä tarjoaa uuden näkökulman lajiin ja mahdollisuuden kehittää vastuunottoa ja ohjaustaitoja.
Fliku on Olympiakomitean tähtiseura, mikä tarkoittaa, että toimintamme täyttää lasten ja nuorten urheilulle asetetut laatukriteerit. Tämä takaa, että harjoittelu on laadukasta, turvallista ja lapsen kehitystä tukevaa kaikissa ryhmissämme. Sitoutumisemme vastuulliseen liikuntaan ja urheiluun näkyy kaikessa toiminnassamme.
Tanssillisen voimistelun harrastaja voi edetä Flikussa monille eri poluille – oli tavoitteena sitten iloinen harrastaminen, tavoitteellinen kilpaileminen tai jopa ammattilaisuus. Tärkeintä on, että jokainen löytää oman polkunsa ja saa harrastuksestaan niitä asioita, jotka juuri häntä motivoivat ja innostavat.
Lapsuudessa rakennettu vahva pohja tanssitaidoille ja voimistelulle kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Flikussa haluamme tarjota lapsille harrastuksen, joka tukee heidän kasvuaan ja kehitystään kokonaisvaltaisesti ja antaa eväät elinikäiseen liikunnalliseen elämäntapaan. Siksi panostamme laadukkaaseen ohjaukseen, turvalliseen harjoitteluympäristöön ja lapsilähtöiseen valmennusotteeseen.